Kirja-arvio

Jouni Kuurne, Unelmien koti. Nukketalojen pienoismaailmat (SKS 2010)

Tutkija Jouni Kuurne esittelee kirjassa Suomen kansallismuseon kokoelmiin lahjoitettuja nukketaloja.

Pienikokoinen, 95-sivuinen kirja esittelee 14 kaunista nukkekotia ja 8 muuta pienoisrakennusta. Kirjan 61 valokuvasta vain 42 esittää nukkekotia tai nukkekodin sisustuksellista detaljia. Mukana on siis myös perhealbumien materiaalia.

Kirja kunnostautuu raottamalla ovea ylemmän keskiluokan lasten maailmaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kyse on nimenomaan maailmasta, ei leikeistä. Jos nukketalot aikanaan kuvastivat lasten todellista kasvuympäristöä, Kuurne toteaa ”Barbie-kotien” edustavan kehityksen toista ääripäätä, nykyajalle tyypillistä yksilöllisyyttä ja minäkeskeisyyttä. Niissä mielikuvitusmaailma suuntautuu pois todellisuudesta. Aatemaailman murrosta ei kuitenkaan kirjassa sen kummemmin käsitellä. Nukkekotia ei myöskään nähdä ihmeenä, esteettisenä kokemuksena, vaikka kirjan nimi ja rikas kuvitus puhuvat toista kieltä, henkivät lupaavasti pienoismaailmojen taikaa.

Esitys on aiheensa pintaraapaisu, ajatellaan sitä sitten maailmankuvallisena tai tyylihistoriallisena katsauksena. Paljon jää uupumaan etenkin 1900-luvun jälkipuoliskon nukkemaailmoista, esimerkkinä vaikkapa suositut hevostallimiljööt. Tehdasvalmisteisten nukketalojen tyyppinimetkin puuttuvat, esim. Lundbyn malli Göteborg (1979) esitellään vain ”Lundbynä”.

Pienoismalleja

Yksi tämän kesän reissukohteistamme oli Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi Sastamalassa. Kiehtovassa museossa yllättivät ja ihastuttivat kirja-aiheiset pienoismallit. Oli kirjailijan talo 1950-luvulta, kääntäjän kesämökki 1920-luvulta, kuvittajan kaksio 1960-luvulta, kirjapaino sekä — kokonainen Otavan kustannustalo mittakaavassa 1:50.

Ohessa Otavan yksityiskohtia. Toimitusjohtajan huone on paikka, jossa kustannussopimukset solmitaan. Tätä lähemmäksi kuuluisaa Huonetta tavallinen kuolevainen tuskin koskaan pääsee...

Inspiroivaa, vai mitä?

Nukkekotikerho

Elokuinen tervehdys kaikille! Syyskesän saavuttua alkavat näpräysprojektit kummasti syhyttää sormia. Tai ehkä kesän touhujen jäljiltä on yksinkertaisesti enemmän virtaa, tiedä häntä.

Joka tapauksessa nyt on kerrottavaa. Piipahdin eilen tamperelaisen Leluliike Nukkelan nukkekotikerhossa. Askartelemaan kokoontui mukava porukka, jolla riitti neuvoja ja ideoita hyvistä jiirisaksista Bilteman puutavarasäkkiin ja alennusguassiväreistä Tigerin viuhkoihin... Tällä kerralla askarreltiin nukkekodin tauluja ja hyllyjä sekä suunniteltiin syksyn aikataulua ja ohjelmaa. 

Poikkean kerhossa varmasti toistekin, kunhan aikataulut sallivat. 

Kerhon vetäjän, Miran, kiehtovaa nukkekotiblogia voi tutkia osoitteessa http://nukkekotilindberg.blogspot.fi/

***

P.S. Tänä kesänä sylvanialaiset muuttivat porukalla ”mummulle”, isoon projektinukkekotiin. Pupusen perheen nuorimmaiset, Jeremias ja Kerttuli, ovat jo hyvin mukana perheen hulinoissa. Kerttuli seisoskelee pystyssä ja ehtiväinen Jeremias kiipeilee joka paikkaan. Onneksi lastenkaitsinnassa häärivät apuna isot sisarukset Ruusu, Kide ja Benjamin, Paavali-serkku sekä joukko ystäviä ja sukulaisia. Pupupapan ystävät vetäytyvät iltaisin papan huoneeseen, jossa on avara parveke ja parvekkeella tähtikaukoputki.

Riemukasta joulua

Oikein mukavaa joulunaikaa blogin seuraajille, tutuille ja tuntemattomille!

Pupusten perheessä riittää vilskettä. "Jeremias on kiltti vauva, mutta isommissa pupulapsissa on peräänkatsomista," rasittunut isä Robert huokaa paita piparitaikinassa. Se nyt vielä puuttuisi, että Ulla-äidin odottama vauva päättäisi syntyä jouluhulinan keskelle...

Virallinen joulupotretti (ennen piparisotaa)

"Se oli pikkuveli!"

Ruusu ja Jeremias esittelevät lastenhuoneen joulukoristelua.

Suklaapuput: vauva

Tyttären Sylvanian Families -suklaapupuperheessä tapahtuu.

Juuri edellisen blogimerkinnän kirjoitettuani saapui päivän postissa Sylvanian-faniklubista (http://www.sylvanian.fi/) liittymislahja: suklaapupujen poikavauva.

Suloinen poika adoptoitiin heti Pupusten perheeseen.Viimeisillään oleva pupuäiti voi vain huoata yllätysonnesta.

Sisarussarja hamsteriystävineen

Benjamin on ylpeä isoveli. (Voi tuota Rossaa!)

Äiti ja poika

Hän hymyilee. (Rossa: vanha vitsi jo.)

Vauva sai nimen Jeremias Pupunen.

Sylvanian Families

Tytär sai marraskuussa lahjaksi ihkaensimmäiset Sylvanian Families -sarjan tuotteensa, Cosy Cottagen ja suklaapupuperheen, ja ihastui ikihyviksi. Tästä on hyvä aloittaa nukkekotiharrastus.

Sylvanian-tuotteet ovat äidinkin mielestä sympaattisia, vaikka moisia myynninedistämiskeinoja (= lapsiin kohdistettu mainonta) on taidettu nähdä viimeksi 80-luvun lopulla.

Mökissä asuu Pupusen perhe: isä Robert, äiti Ulla, kaksostytöt Ruusu ja Kide, poika Benjamin sekä väliaikaismajoituksessa joulukalenterista tulleet viisi hamsteria. Hamstereiden omaa kotia kunnostetaan, ja he saivat muuttaa siksi aikaa pupuperheen lastenhuoneeseen. Pupusilla odotetaan jouluvauvaa, ja hamsterit nukkuvat vauvansängyssä siihen asti, kunnes perhe kasvaa.

Mökki on koristettu jouluun.

Vilinää lastenhuoneessa. Kide, Väinö, Unnu, Titti, Rossa ja Jussi.

Ruusun vuoro hyppiä pikkuveljen sängyllä

Pupuset koristelevat jo joulukuusta.

Nukkekotikirppis ja silmänruokaa

Liityin facebookin Nukkekotikirppis-ryhmään. Siellä myydään, huutokaupataan, ostetaan, vaihdetaan ja etsitään nukkekoteja ja kaikkea niihin liittyvää. Saa nähdä, millaisia houkutuksia ryhmästä löytyy.

Silmänruokaa netissä tarjoaa Pinterest. Miltä näyttäisivät vaikkapa nämä linnunpöntöt nukkekoteina? http://gardentherapy.ca/wp-content/uploads/2009/12/ToMakeYouSmileBirdhouses.jpg

Pinterest-löytö on myös tämä viktoriaaninen valioyksilö. Siinä riittäisi näperrettävää!
http://media-cache-ec3.pinterest.com/upload/118430665170514977_52of3XIL_c.jpg